Pos. 6.1 Suunnitelmia – Hallintotoimintaa ja lupauksia

Tein töitä VHS kasettien valmistustehtaan perustamiseen liittyvien taloudellisten sekä varsinkin teknisten vaatimusten ja edellytysten tutkinnassa. VHS kasettien valmistus oli säännönmukaisesti suurten, kansainvälisesti globaalia toimintaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa. Koneet, laitteet, ja erityisesti muotit olivat spesifistisiä. Niiden valmistukseen vaadittava tieto taito oli harvojen erikoistyökalukonepajojen hallussa. Sen jälkeen kun olimme tehneet laajan tarjouspyyntökierroksen, löytyi muottien valmistaja läheltä Saksan ja Sveitsin rajaa. Tarvittavat piirustukset teetimme alan asiantuntijalla Saksassa, heidän referensseihinsä kuului mm. Basf merkkisten kasettien muotti suunnittelu. Myös tuotantoteknisten ratkaisujen sekä sovellusten kehittäminen tarkoitukseemme oli spesifistä ja vaativaa. Kytkeytymällä kyvykkäisiin toimittajiin (sekä koneiden että laitteiden) syntyi mahdollisuuden koota kustannuksiltaan optimaalinen peruslaitteisto. Laitteiston rinnalle oli suunniteltava laiteperiferia jonka avulla voitiin varmistaa edullisin, pisimmälle automatisoitu komponenttituotanto joka ajankohdan teknisen tietämyksen valossa oli mahdollista. Yhdessä pitkälle viedyn automaation ja optimaalisesti suunnitellun kokonaistuotannon avulla oli liiketoiminnalle asetettu tavoite saavutettavissa. Tavoite oli kyetä kilpailemaan globaalien pelaajien - kilpailijoiden - rinnalla optimaalisella hinta/laatu suhteella. Liikeidean peruspilariksi asetettiin kilpailijoiden laatustandardia korkeampiluokkaisen tuotteen valmistaminen. Tällä formaatilla uskottiin saavutettavan kilpailuetua siitäkin huolimatta, että tuotteen kuluttajahinta muodostuisi hintakuvan yläpäähän.

Suunnitelmiin liittyi alusta alkaen tarve huomioida aluepoliittiset edut ja saatavien etujen taloudellisen merkityksen vaikutus mitä perustettavalle yhtiölle voitiin saada. Sijoituspaikan arvioinnissa otimme huomioon ne paikalliset olosuhteet jotka parhaiten soveltuisivat tukemaan aluepoliittisia arvoja, ja työllisyysolosuhteita. Olimme myös peräänkuuluttaneet, hankkeen rahoittajille, hankkeen kansantaloudellisia etuja. Olihan kysymyksessä täysin tuontia korvaavaa uutta teollisuutta, jollaista ei Suomessa aiemmin ollut. Emme syöneet kenenkään Suomalaisen teollisen toimijan etuja.

Projekti kypsyi suunnitelmaksi ja suunnitelmat hioutuivat reaaliolosuhteiden edellyttämälle toteutustasolle. Rahoitus kokonaisuutena muuttui laskelmista hakemuksiksi, ja päätöksiksi, edistyimme pragmaattisesti, askel askeleelta. Kokonaisuus suunnitelmasta toimeenpantavaksi prosessiksi oli osakkaiden pöydällä viimeistä sinettiä vaille kun lähdimme –83 lopussa neuvottelemaan toisen valtionvarainministerin Pekka Vennamon luo valtionvarainministeriöön. Olimme saaneet vihiä mahdollisesta kasettiverosta joka tulisi asettamaan kaikki laskelmamme uudelleen arvioitavaksi ja todennäköisesti keskeyttämään valmistelut. Päätimme keskustella asiasta ministerin kanssa, jolle veron kehittely suunnitelmasta toteutukseksi kuuluu. Pekka Vennamo otti meidät (Markku Roiha, Mika Arpiainen ja minut) vastaan. Kerroimme huolemme asiasta sekä korostimme veron aiheuttamaa seurausta teollisuusprojektillemme. Keskusteltuamme asiasta saimme vastaukseksi tiedon, ettei veroa tulla toteuttamaan valtionvarainministeriössä. Saimme tästä Ministeri Pekka Vennamon lupauksen sanoin "vain kuolleen ruumiini yli".

Vuoden 1984 alussa, pragmaattisesti suoritetun riskianalyysin ym. arvioinnin jälkeen oli aika painaa peruuttamattomasti nappia. Tästä seurasivat ensimmäiset kone- ja kalustotilaukset. Toimitusaikataulut olivat tarkoin suunnitellut ja keskittyivät peruslaitteiston osalta syksyyn –84 ja kevään –85 välille. Viimeiset kokoonpanolaitetoimitukset sijoittuivat vuoteen 1986. Seuraavaksi etenimme toimitilojen vuokraamiseen sekä tilojen käyttötarkoitustaan edellyttämään remontoimiseen. Tilat löytyivät Tervakoskelta, Tervakoski Oy:n (paperitehdas) tiloista, kiinteistöstä johonka heillä ei ollut tarvetta. Perusteellisen suunnitelman pohjalta projektin toteuttaminen käynnistyi kaikkien osatekijöiden osalta vauhdikkaasti.

Keväällä 1984 keväällä siirtyi 20 Tervakoski Oy:n irtisanomaa (valitsemaa) työntekijää suoraan yhtiömme koulutettaviksi. Olimme hankkeesta sopineet työvoimaministeriön kanssa. Samalla käynnistimme henkilökunnan koulutuksen (ammattikurssi statuksella) suunnitellun aikataulun puitteissa. Saimme koulukseen työvoimapoliittista tukea ja henkilökunnan koulutus seuraavan puolen vuoden ajan olikin täysipäivästä opiskelua tulevasta. Varsin paljon aikaa kulutimme laadun merkityksen ja tekemisen koulukseen. Samalla koulutettavat henkilöt kehittivät olosuhteita ja puitteita joihin uutta teknologiaa omin voimin asennettiin. Koulutus oli perinpohjaista ja samalla tutustumista tulevaan tuotantotekniikkaan. Oppimisaste sekä teknologia kasvoivat yhtä aikaa ja niin vuoden -84 loppupuolella saimme mahdollisuuden valmistaa ensimmäiset tuotteet. Vielä talvella 1985 jatkoimme väen koulutusta niin, että kun tehtaan peruskoneet oli asennettu voitiin olla varmoja siitä, että kaikki tunsivat prosessin mahdollisimman hyvin.