View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Minulla on ollut yli vuosikymmenen kestänyt uteliaisuus selvittää ne syyt ja syy yhteydet (kausaalisuus) siihen - mikä aiheutti kansantalouttamme kohdanneen ainutlaatuisen talouskriisin 90-luvun alussa. Saatuani tarkastuskertomuksen minulle syntyi voimakas tarve/tunne tutkia ja laatia kausaalisiin/matemaattisiin tosiasioihin perustuva kertomus (tarkastuskertomus). Kausaalisen selityksen antaminen merkitsee, että tehdään selvitys niistä empiirisistä tekijöistä/aiheuttajista joiden täytyy olla vaikuttamassa, jotta tietty ilmiö syntyy. Tutkimuksen olen kohdistanut olioihin, joista evidentti totuus - kausaalisen fakta verifikaatio voidaan konstituoida - (ilmeinen, vastaansanomaton totuus, todistusaineisto, todisteet). Tavoitteenani on selvittää laman kausaalisen fakta prinsiipin objektiivinen johtopäätös: tosi. Näin saatu selvitys vastaa kysymykseen: Mitkä ovat ne syyt joidenka vaikutuksesta tapahtuma on syntynyt. Esim. Malesian mannerlaatassa 2004 tapahtunut mannerlaattojen liikkeen aiheuttama maanjäristys oli syynä seuraukseen, jonka aiheuttama hyökyaalto/tsunami aiheutti ennennäkemätöntä tuhoa ja kuolemaa tyynen meren rannikolla.  

Kausaalisista syistä aiheutunut talouskriisi -90 luvun vaihteessa synnytti ennen kokemattoman 5-600.000 ihmiseen kohonneen työttömyyden. Laman aiheuttaneiden kausaalisten syiden seuraukset aiheuttivat kansantaloudellemme yli 500 miljardiin markkaan kohonneen valtion bruttovelan, sekä kymmeniin tuhansiin yrityksiin nouseen konkurssiaallon. Taloudelliset kokonaisseuraukset yhteiskunnalle, yrityksille, ihmisille, olivat edelliseen suhteutettuna moninkertaiset. Seurauksiin kuuluivat myös lukuisat inhimilliset tragediat, itsemurhat, sekä suunnattoman määrän kärsimystä sadoissa tuhansissa perheissä jotka menettivät toimeentulonsa sekä taloudellisen perustansa, asuntonsa, avioliittonsa. Kaiken tapahtuneen lisäksi kymmenet tuhannet ihmiset ja taloudet joutuvat yhä kantamaan raskaan velkataakan jälkiseurauksia. Puhumattakaan niistä kymmenistätuhansista ihmisistä jotka menettivät lopullisesti luottotietonsa ja tästä syystä syrjäytyivät.  

Ylivelkaantumiseen johtaneet syyt ovat kausaaliset, talouspoliittiset (mm. verotus ja vahvan markan politiikka) virheet, (mm. laman aikana suoritetut devalvoimiset, pankkituki, etc.). Samoin talouskriisin aiheuttamat kiinteän omaisuuden (osakkeet, asunnot, kiinteistöt ym.) arvonmenetykset - jonka johdosta kiinteän omaisuuden hankintaan käytettyjen lainojen määrä useissa tapauksissa ylitti hankitun omaisuuden arvon. Arvonmenetykset olivat perimmäinen seikka joka johti pakkorealisointien yhteydessä velkaantumiseen ja pankkien/velkojien käynnistämiin konkurssiprosesseihin. Ihmisten/perheiden velkaantuminen aiheutui myös annetuista lainojen henkilötakauksista jotka usein konkurssien tai realisointien yhteydessä jäivät takaajien maksettavaksi. Varsin määräävä olosuhderakentaja oli valtioneuvosto yhdessä Suomen pankin kanssa. Toinen toisiaan tukevia (ratkaisevasti) virheellisiä päätöksiä tekemällä aiheutettiin katastrofi jolla ei ole vertaansa toisen maailman sodan jälkeisessä Euroopassa. Virheistä lopullinen sinetti oli päätös jolla suunnattiin valtion tuki velkojille (pankeille) kun se olisi pitänyt suunnata velallisille (mm. yrityksille,ja kansalaisille).

1990 luvun alun laman/katastrofin laajuutta ei voi verrata mihinkään - se on ainutlaatuinen. Se on suhteeton katastrofi. Lama ja sen seuraukset ovat kansaamme pitkään koetteleva tapahtuma joka vaikuttaa keskuudessamme yhä ja myös seuraavassa sukupolvessa. Se tulevinakin vuosikymmeninä vaikuttaa kansantalouttamme koskevassa talouspoliittisessa sekä sisäpoliittisissa premisseissä ja päätöksenteossa. Kansantaloudellisesti lama maksoi yhteiskunnallemme kymmenienkertaisesti toisen maailmansodan seurauksista syntyneet ja sodan jälkeen maksamamme sotakorvaukset. Lisäksi laman talouspoliittisena seurauksena (veronkorotukset, suhteellisesti laskeneet sosiaalietuudet, -eläkkeet, heikentynyt terveydenhoito, sekä vanhuudenhoito ym.) maksetaan edelleen 15 vuoden jälkeenkin korkeata hintaa kymmenissätuhansissa talouksissa - joka päivä. Lamaan johtaneet päätökset, sekä varsinkin laman aikana suoritettujen talouspoliittisten ratkaisujen vaikutukset jokaisen suomalaisen oikeussubjektin talouden substanssiin, ovat kausaalisesti suuruusluokassaan lähes mahdottomia mitata. Taloudellisten arvojen suuruus on mittaluokkaa joka jättää varjoonsa kaikki historiamme aikaisempien talouteen vaikuttaneiden yksittäisten poliittisten päätösten seuraukset. Parhaillaankin poliittinen eliittimme joutuu huomioimaan -90 luvun vaihteen aikaiset rasitteet talouspolitiikkamme reaalisessa päätöksenteossa.

Olen elänyt tuon ajan tapahtumissa. Olen kokenut yritysten kuin myös ihmisten pienuuden ja mitättömyyden niissä elimissä joissa politiikan ja talouden valtaeliitti peräänkuuluttaa omia arvojaan. Kansalaisten sekä erityisesti kirjanpitovelvollisten turvallisuuden perusrakenteet ovat näiden toimijoiden päätöksenteossa massa ja volyymikäsitteitä. Objektiivinen tarkastelu ja päätöksen teko jää tuolloin yksittäisten kansalaisten ja yritysjohtajien eettisen ja moraalisten hyveiden varaan. Jälkeenpäin valtaeliitin massamurskaajat ovat kuuluttaneet propagandaa ja retoriikkaa toimiensa oikeutuksista ja samassa yhteydessä he osoittavat sormella syyllisiksi kausaalisten olosuhteiden uhrien suuntaan. Hyveet, etiikka, korkea moraalifilosofia edellyttävät tapahtumien tarkempaa selvitystä. Pidän tapahtumien todellisten syy seuraus vuorovaikutussuhteiden selvitystyötä yhteiskunnan velvollisuutena. Suomen akatemia on asiassa toiminut pinnallisesti.