17. Herjaus, solvaaminen, kunnianloukkaus – syyttömyysolettama.
Verotarkastajat suostuttelevat lupauksien höystämänä V. Kuusistoa valehtelemaan.
HML Käräjäoikeuden käsittely v.1996 - Hovioikeuden päätös sekä valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen

äk

17.23


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

mahdollisiin veronkiertämisjärjestelyihin, mikäli sellaisia havaitsevat. Näin ollen edellä mainittuja lausumia on pidettävä verotarkastusmenettelyn tavanomaisina kannanottoina, eivätkä ne voi täyttää kunnianloukkausrikoksen tai virkarikoksen tunnusmerkistöä. Esitetyn aineiston perusteella tarkastajilla tässä tapauksessa on ollut lisäksi asiallisesti perusteltu aihe kannanottoihinsa.

Tarkastuskertomuksen kohdassa 4.2. ja alustavan tarkastuskertomuksen kohdassa 6.2. vastaajat ovat ottaneet kantaa siihen, että niissä mainitut yhtiön ja Reinikaisen toimenpiteet voivat täyttää kirjanpitorikoksen ja veropetoksen tunnusmerkistön. Myöskin nämä johtopäätökset vastaajat ovat tehneet laajojen Yrjö Reinikaiseen liittyvien yhtiöiden välisen kaupankäynnin tutkimisen perusteella. Verotustarkastuksen yhtenä tehtävänä on myös mahdollisten verorikkomusten havaitseminen ja alustava selvittäminen. Yleisesti ottaen verorikokset ja kirjanpitorikokset tulevat esiin lähinnä vain verotarkastusten avulla.

Koska edellä kerrotut verotarkastuksessa olevat lausumat liittyvät kiinteästi vastaajien työtehtäviin, niin heiltä puuttuu kunnianloukkausrikoksen vaatima tahallisuus.

Hämeen lääninverovirasto on hyväksynyt vastaajien laatiman tarkastuskertomuksen, ja Uudenmaan lääninverovirasto on tehnyt sen perusteella kyseiset jälkiverotuspäätökset. Asian johdosta Uudenmaan lääninverovirasto on myös tehnyt rikosilmoituksen.

Edellä olevien seikkojen johdosta verotarkastajien kannanottoja mahdollisista rikoksiin syyllistymisistä ei voida pitää kunnianloukkaus- tai virkarikoksena.

Yhtiön ja Reinikaisen poliisille tekemän rikosilmoituksen perusteella ei Huoviselle ja Kuortille ole syntynyt velvollisuutta eikä esitetyn selvityksen perusteella edes oikeutta vetäytyä virkavelvollisuuteensa kuuluvasta verotarkastuksen toimittamisesta. Näin ollen he eivät ole syyllistyneet tältäkään osin virkarikokseen.

Edellä olevien seikkojen johdosta käräjäoikeus on hylännyt kaikki Oy NTC International Ltd:n ja Yrjö Reinikaisen esittämät vaatimukset Hannu Kuorttia ja Matti Huovista kohtaan ja ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Muutoksenhakuohjeet.

Käräjätuomari Harri Lintumäki

Määräajan kuluessa ovat asianomistajat Oy NTC International Ltd ja Yrjö Reinikainen ilmoittaneet tyytymättömyyden koko tuomioon.

Määräajat:    Valitus 27.6.1996
                   Vastine 11.7.1996

Toimistosihteeri Päivi Haavisto

Valitusosoitus liitteenä.

-----------------------------------

Kantaja kanteessaan ei pyytänyt oikeutta arvioimaan koko tarkastuskertomusta. Se ei sisältynyt kanteeseen. Kanne keskittyi haastehakemuksessa ilmeneviin syytteisiin. Käräjäoikeus on itse laajentanut käsiteltävää asiaa tarkastuskertomuksen sisällöllisiin hypoteeseihin ja niiden kausaalisiin ja matemaattisiin väittämiin joita ei kyseisessä käsittelyssä lainkaan selvitetty. On kelvotonta/kestämätöntä, että oikeus ottaa kantaa (ks. kohta 1) väitteisiin joita Kuortti ja Huovinen ovat kirjanneet tarkastuskertomukseen. Verotuksen oikeellisuus - keskeneräisen verotuksen ollessa kysymyksessä - käsittely kuuluu Hallinto-oikeudelle, ei Hämeelinnan Käräjäoikeudelle, asia lienee vieras Käräjätuomari Harri Lintumäelle.

>Tarkoitussidonnaisuuden periaate sisältää yleisen velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen, johon se on määritelty tai muuten tarkoitettu käytettäväksi. Periaate sisältää siis toisin ilmaistuna kiellon käyttää väärin julkista valtaa tai yleisemmin viranomaisasemaa. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen loukkaamista kutsutaan harkintavallan väärinkäytöksi; >Myrsky – Linnakangas 2002 s 51. ja laajemmin Konstari 1979.< Hän ei saa harkintavaltaa käyttäessään ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka hänen tehtäväpiiriinsä kuuluvat. Kunkin viranomaisen tulee käyttää lain hänelle antamaa toimivaltaa. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen yhtenä tehtävänä onkin juuri selkeyttää viranomaisten toimivalta- ja vastuusuhteita.<

Oikeus ikään kuin katsoi, että väitteet ovat perusteltuja, että tästä johtuen on oikeutettua herjata ja tuomita Reinikainen rikolliseksi ennen asiasta syntynyttä toimivaltaista käsittelyä, puhumattakaan tuomiota. Haaste ja siihen liittyvä teema liittyi oikeustosiseikan herjaus, kunnianloukkaus, ja syyttömyysolettaman selkeään loukkaamiseen puhumattakaan objektiiviperiaatteesta, tähän olisi notorisestikin oikeuden tullut puuttua. Oliko käräjäoikeudella oikeus tuomiossaan ottaa kantaa verotusmenettelyn oikeellisuuteen ja siten sen asiasisältöön EI, ei todellakaan!
Käräjäoikeuden kuin myös varsinkin syyttäjän olisi tullut puuttua käsittelyssä verotarkastaja Matti Huovisen menettelyyn, olihan hän antanut lupauksia suostutellessaan Vesa kuusistoa väärääb lausumaan. Puhelinkeskustelun sisältöä ei ole asetettu kyseenalaiseksi eikä sitä ole kiistetty tapahtuneeksi. Käräjäoikeus kuin myös myöhemmin Hovioikeus jättää asian kokonaan huomioimatta, ikään kuin menettely olisi normaalia ja hyväksyttävää, tästä lisää tuonnempana.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>