Pos. 6.2 Lupaukset tehty rikottavaksi – Opetusministeriön oma "harmaaraha"/veronkanto

Vuodenvaihteesta –84 ei mennyt kauaakaan, pari kuukautta, kun saimme kuulla eduskunnan lakiasianvaliokunnan puuhailevan uutta tekijänoikeuslakia. Sovimme, että olen heti yhteydessä valiokunnan puheenjohtajaan sekä Lyyli Aaltoon. Sain pian kutsun tulla esittämään asiani ja kommenttini lakiasianvaliokunnalle eduskuntaan. Tein niin, en voinut kuin tyrmistyä suunnitelmista joita vauhdilla oltiin viemässä esiteltäväksi uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Asialla oli nyt opetusministeriö, joka voimakkaasti ajoi uuta tekijänoikeuslakia ja siihen liittyvää kasettimaksua. Kasettimaksua olivat mm. puuhaamassa Opetusministeri (SDP) Kaarina Suonio sekä neuvotteleva virkamies Jukka Liedes.

Kunnallisneuvos Lyyli Aalto Janakkalasta oli jo päättänyt 20 vuotta eduskunnassa jatkuneen kansanedustajan työnsä, mutta otti omaksi asiakseen tuoda esille Scandexa Oy:lle syntyneen yllättävän ja varsin vaikean tilanteen. Hän sai aikaan tilaisuuden asiasta käytävään keskusteluun. Kokoonnuimme eduskunnan kahvilan takahuoneeseen kanssa arvovaltaisen joukon ministereitä, kansanedustajia sekä lakiasiainvaliokunnan jäsenien. Tilaisuudessa sain mahdollisuuden esittää syvän huolestuneisuuteni tapahtuneesta sekä pyyntöni ottaa huomioon ne olosuhteet joissa tehtaan perustamispäätös oli tehty. Saimme myötätuntoa sekä ymmärrystä asiaamme kohtaan. Opetusministeri Kaarina Suoniolta saimme kutsun, yhdessä yhtiön osakkaiden kanssa, saapua opetusministeriöön keskustelemaan hänen kanssaan syntyneestä tilanteesta ja ehdotuksistamme sen ratkaisemiseksi. Eduskunnan peräkammarin tilaisuudessa hän myös antoi (sofistisen) lupauksensa, kaikkien osallistujien kuullen, valtion (valtion hankintakeskus) suorittamien hankintojen ohjaamisesta yhtiöömme (ainuttakaan tilausta emme koskaan saaneet).

Scandexa Oy hallituksen puheenjohtajana toimi Mika Arpiainen, jäsenenä yhtiön toimitusjohtajana Markku Roiha, sekä Jorma Lindström. Markku ja Mika omistivat enemmistön yhtiön osakkeista. Yhdessä Markun ja Mikan kanssa menimme opetusministeriöön keskustelemaan. Esitimme asiamme, jonka tärkein viesti koski maahan tuotujen – varastoitujen kasettimaksuttomien - kasettien suurta määrää. Olin seurannut tullin maahantuontilastoja ja arvioin, että kasetteja oli ennen kasettimaksua tuotu maahan jopa 2-3 miljoonaa kappaletta ilman, että niistä oli peritty kasettimaksua. Tehtaamme valmistamille kaseteille oli lain mukaan määrätty maksettavaksi kasettimaksua noin 10 markkaa kasetilta. Hintaero valmistamiemme tuotteiden -VHS kasetin - verollisen hinnan, tai kaupan ym. maahantuojien suurten varastojen hankintahinnan kanssa, eliminoivat täysin mahdollisuutemme menestyä, – lähtökohdiltaan erittäin eriarvoisilla markkinoilla. Kasettimaksu edusti kasetin myyntihinnasta 2/3 osan suuruista erää. Oli mahdotonta kyetä myymään kasetteja markkinoille yli 60 % kilpailijoita kalliimpaan hintaan.
Saimme -84 aikaan erillissopimuksen (”Opetusministeriön kanssa”) jolla yhtiöllemme annettiin oikeus myydä 150.000 kpl kasetteja ilman kasettimaksua. Tämä ei kuitenkaan ollut kuin pisara meressä, koska kapasiteettimme oli laskettu yltävän noin 15–20 % markkinaosuuteen Suomessa (noin yhteen miljoonaan tuotteeseen vuodessa). Pahin mahdollinen oli tapahtunut. Olimme tulossa markkinoille tuotteella, jonka markkinat olivat pitkäksi aikaa kyllästetyt. Myynnissä oli tuotteita joidenka omakustannushinta edusti alle puolta yhtiömme verollisesta myyntihinnasta. Mieliala oli maassa, niin myös yhtiön mahdollisuudet toimia. Oli odotettavissa, että korkea kasettimaksu tulee luomaan, toisin sanoen synnyttämään, eriarvoisien markkinavoimien manipuloimat markkinat.
.
Laki uudesta tekijänoikeuslaista annettiin 8. kesäkuuta 1984 (442/84). Opetusministeriö on hyväksynyt periväksi järjestöksi Säveltäjäin tekijänoikeusoikeustoimisto Teosto ry:n. Varat kerätään opetusministeriölle ja opetusministeriölle on varattu laissa oikeus antaa tarkempia määräyksiä maksun perinnässä ja maksuvarojen hoidosta. Maksun perinnästä maksetaan Teostolle. Kyse siis ei ole verosta vaan maksusta. Mieleeni tulee mitä maksun keräämisestä/perinnästä maksetaan ja kuinka tämä tehtävä on kilpailutettu? En ole koskaan myöskään nähnyt tyhjentävää – läpinäkyvää - selvitystä varojen kertymästä, sekä käytöstä. Sen sijaan varojen keräämisestä kuin myös kasettimaksun perintään liittyvistä valvontaongelmista, markkinahäiriöistä, epätasa-arvoisuudesta, lainrikkomuksista, mielivallasta, ym. olen kuullut, lukenut, sekä saanut kokea markkinakentässämme.

Pos.6.3 Vielä on kotielämää – perhe kasvaa

Joulukuussa -84 Marja, Pauli sekä Matias muuttivat Kuhmoisista uuteen kotiimme Hämeenlinnaan. Olimme saaneet perheen yhteen, saman katon alle. Vanhempani tulivat viettämään joulua kanssamme. Alkoi aika kehittää yhdessäolon hyveitä sekä perheen harmoniaa. Elämä kaiken kaikkiaan vaikutti menevän oikeaan suuntaan. Odotin tulevaa kesää ja pääsyä piha töihin, saadakseni mahdollisuuden laajentaa pihaa perheemme tarpeisiin. Tarvitsimme hiekkalaatikon lapsille, parkkitilan autolle sekä pienen ryytimaan. Marjaa olin kaivannut vierelleni pitkään. Jyväskylän klaanin toimet harmittivat,